perjantai 14. kesäkuuta 2013

No kylla on surkeeta aka. jaahyvaiset ruokapoydalle

Kolmisen vuotta sitten teetin itselleni aika majesteettisen ruokapoydan. Prosessissa meni kuukausitolkulla, silla kaksi ensimmaista poytaa meni vaihtoon.

Ensimmainen oli maalattu tummanruskeaksi, koska arvon nuristanilainen artesaani ei voinut uskoa, etta joku oli tilannut valkoisen huonekalun.

Toisen yritelman kohdalla kaiverrukset oli tehty hieman sinnepain, joten pakko sekin oli palauttaa.

Tuolin selissa oli vain yksi, suhteellisen siististi tehty kaiverrus, joten hyvaksyin ne, vaikka tietenkin niihin oli raapustettu ihan vaara kuva... Oli sovittu, etta tuolin selkiin tulee tuo ison kukan sisalla oleva pieni kukka, mutta tulikin jotain ihan muuta...

Kolmannen version poydan kannesta hyvaksyin, vaikka se oli n. 20 senttia leveampi kuin oli sovittu. Poydanjalat menivat sen sijaan vaihtoon, koska illallistajien koivet eivat olisi mahtuneet poydan alle.

Lopulta minulla oli 'mittatilauksena' tehty varsin kelvollinen, joskin astetta aiottua massiivisempi illalliskalustus.


Talla viikolla aloin selvittelemaan, miten taman hassakan saisi siirrettya Tammisaareen. Ihan helpolla ilmeisesti, mutta ei varsinaisesti kovin halvalla. Ruokailuryhmalle ja kokovartalopeilille olisi tullut halvimman tarjouksen mukaan hintaa 4200 usd. Siis lahes nelja kertaa se, mita poydasta maksoin.

Moopelit lahtivat nyt myyntiin ja surettaa ihan vietavasti! Peilin karmit saan sentaan rahdattua omin voimin Suomeen...


sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Miljoona, miljoona, miljoona ruusua








Perjantaina käväisimme lounaalla Le Jardinissa, joka on a) yksi niistä kahdesta ravintolasta sotilasleirien ulkopuolella, joissa saamme käydä ja b) kaupungin ykköspaikka, mitä laatuun tulee. Koska olemme tyttöjen kanssa detox- kuurilla, ja lähes kaikki meidän ruokalassa tarjottava ape kuulu 'älä-syö' listalle, piipahdus Le Jardiniin oli kertakaikkiaan ihana. Kuvassa ihanainen lohisalaatti ja tuorepuristettu omena-inkiväärimehu.  Lisäksi itse Le Jardenin, eli ravintolan pyöreän sisäpihan, ruusupuskat ovat tähän aikaan vuodesta miellyttävän kukkeat!

Kyllä täällä aina silloin tällöin kelpaa.

Eksotiikkaa olohuoneeseen

Nyt kun kaikin puolin skandinaavisen koruton ja moderni sohva on tilattu, olohuone kaipaa hieman tasapainotusta eksoottisempaan suuntaan.

Sain vihdoin sitouduttua kauan haikailemaani mattoon, varsinkin, kun sitä kustomoitiin minulle hieman.  Hankin siis aiemmin esittelemäni maton, mutta hieman vähemmän oranssina. Olen oikein tyytyväinen.

Laittaisin tänne kokonaisen kuvan, mutta kun matto on sen verran iso, ettei sitä mahdu nykyisessä koirankopissani edes kokonaan levittämään.

Tämän olkkarin maton lisäksi tilasin eteiseen patchwork-tyylisen (1m x 3,5 m) kirjavan maton. Se on  niin hippi, että sen hipimpää ei kirkkokadulle tule!

 Toinen ostos oli ghaznilainen iso kuparitarjotin.

ISAF:n basaarissa kannattaa kyllä tinkiä. Hinta tipahti 250 dollarista sataseen. Harmittaa, että aloitin tinkaamisen vasta kahdeksastakympistä. Olisi voinut tämä ihanuus lähteä halvemmallakin.

Tähän tarvitsee siis askaroida jalat ja avot, olohuoneen kahvipöytä on valmis.

Ja tämä pitää kuulemma myös hangata sitruunalla ja suolalla, jotta sen loisteliaisuus tulee oikein esiin.

Pakko kyllä myöntää, että hieman jännittää, josko päässäni muhiva visio olkkarin sisustuspastissista toimii käytännössä. Heinäkuussa se nähdään!

Lisäksi heräteostin lasisen ja kuparisen kirjeputkilon, jollaisilla vietiin viestiä Keski-Aasian visiireille. En oikein tiedä mitä sillä tekisin, ettekä kuvaakaan saa, kun ehdin sen jo pakata.

Viiden viikon verran työpäiviä jäljellä ja kaksi kuukautta end of missioniin. Tuntuu hurjalta.


perjantai 31. toukokuuta 2013

Sohvapäätös lyöty lukkoon!

Hahaa! Pedro-sohva tilattu! Raitakangasta tulee tyynyihin, muuten kokonaisuus olisi tässä. Tammisaaren majoituskapasiteetti nousi heti kaksinkertaiseksi.


Tsekatkaapas tämä: Soffasta saa kaksi erillistä sänkyä! Lisäksi mööpeli on useasti koeistuttu Outilla ja Kallella ja mainioksi kapistukseksi havaittu. Kotimaista suunnittelua ja nikkaroitu Nastolassa. Jee!

Billnasin rakennusapteekistakin pirautettiin ja kerrottiin, etta naulakko on valmis:) Kylla tasta viela jotain tulee...

maanantai 6. toukokuuta 2013

Väliaikaismajoitus

Makuuhuone alkaa olla valmis maalaushommien osalta. Vanhat patterit viipyvät rumistelemassa huonetta, mutta kyllä täällä jo unta saa. Salla ja Erikin kaupanpäälliseksi saamasta vaaleanpunaisesta vaasista taitaa tulla roskis vessaan:)

Ulkona muuten saisi jo tulla joku kevään tapainen. Eilen samoilimme tuulta ja viima uhmaten ympäri Tammisaarta. Pipo olisi tullut tarpeeseen.
Kuvan laidassa pilkottava puolikas telkkarilaatikko toimii tällä hetkellä hienostuneena verhona, kun verhokiskot vielä odottelevat asentajaa...



Kirkkokadulta saa maailman parasta teetä. Muuta ei sitten oikein tarjolla olekaan.


lauantai 13. huhtikuuta 2013

Kylppärin muodonmuutos


Edit 6.5.2013: Remppamiehen otokset poistettu ja omat lisätty tilalle.

Tällainen kulahtanyt ysärikylppäri minulla oli.




Ja tällainen pieni, mutta tyylikäs nyt:

Sattumalta kaikki saippuatkin on vaaleanpunaisissa purnukoissa.

Tuhat vuotta sitten lahjaksi saadut kylpyankat!

Feikki kattoikkuna on huippu.

Mariskoolin loppusijoituspaikka ei liene tämän kaapin päällä, mutta kuvausrekvisiittana oiva.

Epähieno pönttökuva ja Mymmeli-pyykeet.


Pesukonekin mahtui ihmeen kaupalla paikalleen ja jää sopivasti suihkuverhon taakse. Päädyin sitten kuitenkin tähän rouheaan Vallilan Panimoon. Ihan nappi valinta. 


Mitäs tuumitte? Minusta tästä näyttää tulevan aikasta hyvä! 

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Mattokaupoilla

UNOCA:lla oli eilen sopivasti mattokauppiaita. Olohouneeseen olisi ilmeisesti syytä laittaa ehta afgaanimatto, kun täällä on kerta jo yli kolme vuotta kärvistelty. Finaaliin pääsivät tällä erää nämä kaksi mattoa.



Poikkeavat tyyliltään aika lailla. Ylempi matto on Rahimin modernista kokoelmasta. (Kuva on vanha). Alempi sen sijaan Jowzanilainen Chobi-tyylinen matto. Kumpikaan ei ole ihan parasta laatua. Haluaisin tietysti mahdollisimman laadukkaan, mutta ongelma on, etta että kaikki superlaadukkaat matot näyttävät olevan tyyliltään sellaisia, että en tykkää...

Apua! Jos aikoisin saada maton roudattua Suomeen seuraavalla lomalla, tässä pitäisi jo ryhtyä ostotoimenpiteisiin...