Olemme taas ‘essential moves only’
tilanteessa, mika on pakottanut minut jattaytymaan jo kolmelta tangotunnilta
paitsioon. Mikaan ei taalla ota paahan niinkuin se, ettei mihinkaan paase. Heti
toisesta vankilapaivasta lahtien alan pakonomaisesti etsimaan a) uutta tyopaikkaa,
b) jotain ostamista amazonista ja tana viikonloppuna c) uusia tangokenkia.
Taydelliset tangokengat ovat synteesi ‘my big fat gypsy wedding’ tyylista, joka on vedetty kertaalleen hienostuneisuusmankelin
lapi ja lopulta kaytannollistetty. Kun soppaan heitetaan hyvat materiaalit,
lopputulokseksi saadaan ihan mielettomat bling-bling kengat, joista ei tule rakkoja ja
joilla voi juosta vaikka maratonin, jos kunto muuten kestaa.
Tangokenkien Bentley on ehdottomasti Comme il’Faut. Itseltani ei kyseisen valmistajan popoja loydy, koska jotenkin en jaksa niiden ymparilla pyorivaa mystiikkaa, enka hintoja. Omat suosikkimerkkini
ovat hieman vahemman (teko)ekslusiiviset NeoTango, Gretaflora ja deBailar. NeoTango on iso valmistaja, jonka kengat ovat suhteellisen
perinteisia ja niita saa muistaakseni kolmella eri korolla ja kahdella eri leveydella, joten oikean koon loytyminen ei ole tuurista kiinni. Gretafloran valikoimista loytyy 50-luvun hehkeita
kenkia ja toisaalta kenkia, jotka vievat ajatukset 90-luvun teknoon. deBailar
on pienen pieni - yhden naisen pyorittama kenkamerkki - ja riippuu tuurista, onko
lempparimallia valmistettu oikeassa koossa. deBailarit ovat aivan ihanan hipit ja hakkaavat mukavuudessa kaikki muut kokeilemani.
Ystavallani Kelseylla on tallaiset Gretafloran kalossit. Nayttavat aika helvetin hyvilta kesamekon kanssa ja jotenkin niiden kanssa tanssittavaksi sopii iki-ihana Carlos Gardel. Gardelin tangojen tanssiminen ei ole ehka helpoin tehtava -vaativat vaikeasti saavutettavaa vahaeleisyytta ja erinomaisen yhteyden tanssipartnereiden valilla. (Kenkia koristavat kukat ovat muuten irrotettavat. Tasta johtuen eraalla tanssitunnilla opettajan suusta paasi kaikkien freudilaisten lipsausten aiti: ' Sorry, I think I just deflowered you.' )
Nykypaivaisempaa otetta edustavat deBailarin perussandaalit. Naiden kanssa sopii t-paita, pillifarkut, Sexteto Mayorin freesi tulkinta klassikosta ja paljon kreisia kikkailua.
NeoTangon klassisille punaisille peruskengille valitsin Carlos DiSarlin (perustangon) Bahia Blancan. Aarimmaisen kauniit kengat, aarimmaisen kaunis kappale, joka on sen verran tunnettu ja selkea, etta sita soitetaan varmasti melkein kaikilla alkeistunneilla ja jossain vaiheessa se alkaa jo kaikesta ihanuudestaan huolimatta hieman kypsyttaa. ( Joka tapauksessa Tangon kultakauden orkesterinjohtaja-saveltajista DiSarli on ehdoton suosikkini!)
Eri biiseille on tietysti viela identifioitavissa parhaiten sopiva tanssipartneri, mutta jatettakoon ne valinnat tassa yhteydessa maarittelematta :)


_138.jpg)
Tanssipartnerien identifiointi tilattu seuraavaan postaukseen!
VastaaPoistaOuti
Ihania popoja. Voiko noita käyttää tanssilattian ulkopuolella? Siis jos ei tanssi, eika aio tanssia, mutta on kenkäfriikki ja haluaa korkopopot joilla voi juosta maratonin tai selvitä päivästä kaupungilla ilman rakkoja. Paljon ihanuudet kustantavat?
VastaaPoistaNo joo, ymmarrathan hyberbolien olleen kaytossa... Mutta joo, naissa on nahkapohjat, eli ihan normaalisti niita voi kayttaa. Tangon tanssimiseen niista ei sen jalkeen enaa ole, mutta perusdiskolu onkin sitten vahemman vaativa tanssinlaji.
VastaaPoistaSuomesta ei taideta myyda naita merkkeja. NeoTangoa ehka? Maksoivat muistaakseni 70-90 dollaria pari paakallopaikalla.
(Meinasin muuten kirjoittaa, etta persudiskoilu, mutta siihen tarvitaan varmaan tuohivirsut!)